CASE

Energiaomavarainen Otaniemi - selvitys ja tulokset

Gaia Consulting Oy:n toteuttamassa selvityksessä esitellään keinoja ja teknologioita, joilla voidaan kehittää energiatehokkuutta ja tehostaa uusiutuvien energialähteiden käyttöä Otaniemen rakennuskannassa. Selvityksessä määritellään teknistaloudelliset reunaehdot ja suuntaviivat kokonaisvaltaisen alueellisen energiajärjestelmän rakentamiselle. Selvitys osoitti, että energiaomavaraisuustavoitteeseen pääseminen on sekä teknisesti että taloudellisesti haastava tavoite. Selvityksen tulosten perusteella pystytään rajaamaan teknologiavalintoja, jotka soveltuvat osaksi kustannustehokasta energiajärjestelmää Otaniemessä. Tarkempi mallintaminen vaihtoehtoisten energian tuotanto-, siirto- ja varastointimuotojen mitoituksesta ja toiminnasta sekä kustannusten ja hyötyjen muodostumisesta kuitenkin vaaditaan, ennen kuin päätöksiä järjestelmäinvestoinneista voidaan tehdä.

Otaniemessä ei tällä hetkellä juurikaan tuoteta energiaa paikallisesti. Kaiken kaikkiaan auringolla, tuulella ja maalämmöllä tuotetaan alle prosentin osuus Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n kiinteistöjen energiantarpeesta. Alueen aurinkoenergiapotentiaalia arvioitiin eritoten rakennusten katoille sijoitettavien paneelien ja keräinten näkökulmasta. Hyvää kattopinta-alaa arvioitiin olevan Aalto CRE:n kiinteistöissä lähes 60 000 m2. Tämän lisäksi paneeleita/keräimiä voitaisiin sijoittaa myös muualle alueelle - esimerkiksi maan tasalle tai rakennusten seiniin. Maalämmöllä voitaisiin tuottaa jo lyhyellä aikavälillä ainakin osa Aalto CRE:n kiinteistöjen tarvitsemasta lämpöenergiasta. Otaniemessä sijaitsee kallioluolia, joissa lämpökaivoja voitaisiin mahdollisesti porata suuriakin määriä. Muita selvityksessä tarkasteltavia energiantuotantoteknologioita, joiden potentiaali on aurinkoenergiaa ja maalämpöä pienempi, olivat pientuulivoima, pienimuotoinen sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä erilaiset lämpöpumput.

Tuotettu energia kannattaa pyrkiä kuluttamaan mahdollisimman tehokkaasti itse verkkoon syötön sijasta. Useaa kiinteistöä/rakennusta palvelevat mikroverkot voisivat olla yksi mahdollisuus kasvattaa tuotannon omakäyttöosuutta ja täten järjestelmän kustannustehokkuutta. Sekä sähköä että lämpöä voidaan myös varastoida ylituotannon hetkinä. Ongelmana kuitenkin on, että esimerkiksi suuret sähkön varastointiin tarkoitetut akustot ovat vielä erittäin kalliita ja tekniseltä eliniältään lyhytkestoisia. Tulevaisuudessa sähkön varastointiin voitaisiin hyödyntää alueelle mahdollisesti rakentuvaa sähköautoinfrastruktuuria.

Selvityksessä laadittiin kaksi vaihtoehtoista skenaariota energiantarpeen kehittymiselle. Perusskenaariossa Aalto-yliopistokiinteistöjen rakennuskannan kokonaisenergiantarve kasvaa vuosina 2014–2030 noin 11 % ja energiatehokkuusskenaariossa energiantarve vähenee noin 13 %. Suurin merkitys energiatarpeen kehittymiseen on olemassa olevaan rakennuskantaan tehtävillä energiatehokkuustoimilla, jotka ovat energiatehokkuusskenaariossa huomattavasti perusskenaariota kunnianhimoisemmat. On luonnollista, että alueen energiaomavaraisuus on helpommin saavutettavissa energiatehokkaassa skenaariossa.